http://www.perttisalolainen.fi/ fi http://www.perttisalolainen.fi/fi/Tiedotteet/ Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan pj.Pertti Salolainen Kansalaistilaisuudessa Helsingissä 31.8.2010 Venäjä -Suomi -EU Suomen ulkopolitiikan keskeiset tehtävät ------------------------------------------ Suomen ulkopolitiikan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu selvittää pikaisesti mikä on Suomen kansallisen ulkopolitiikan suhde EU:n uuden ulkosuhdehallinnon toimintaan. Meillä tulee olla selkeä käsitys siitä mitä tehdään kahdenvälisesti ja mitä EU-tasolla. On selvää että suuret jäsenvaltiot Iso-Britannia, Ranska ja Saksa haluavat säilyttää oman kahdenvälisen ulkopolitiikkansa mahdollisimman laajana. Suomen on pyrittävä samaan ja juuri nyt on pyrittävä vaikuttamaan siihen, että kahdenväliseen toimintaan jää riittävästi tilaa. Tässä Suomen ulkopolitiikalla on merkittävä tehtävä. Globaalikysymyksissä EU:lla tulee kuitenkin olla selkeä johtorooli. Toinen tärkeä Suomen ulkopolitiikan ajankohtainen tehtävä on Venäjän ja EU:n lähentäminen toisiinsa. Olemme siinä erinomaisen keskeisessä asemassa. EU on Venäjän suurin kauppakumppani ja paras yhteistyökumppani. EU:n taholta Venäjällä ei ole mitään turvallisuuspoliittisia- tai terroristiongelmia toisin kuin lähes kaikilla muilla ilmansuunnilla. Mitä vauraampi ja vakaampi Venäjä on sitä parempi Suomelle, joka voi hyötyä maantieteellisestä erikoisasemastaan. http://www.perttisalolainen.fi/fi/Etusivu/ PERTTI SALOLAINEN Olen ollut urani aikana monessa mukana. Aloitin kauppatieteiden maisterin tutkinnon jälkeen Yle TV:n uutistenlukijana ja Lontoon kirjeenvaihtajana sekä BBC:n toimittajana. Seuraavana oli vuorossa 26-vuoden ura kansanedustajana, josta kahdeksan vuotta ulkomaankauppaministerinä ja Suomen EU-sopimuksen pääneuvottelijana. Oltuani 3 vuotta Kokoomuksen puheenjohtajana siirryin Suomen Lontoon suurlähettilääksi. Olen perustanut WWF-luonnonsuojelujärjestön Suomeen. Olen toiminut pääministerin sijaisena vuosina 1991-1995. Eduskunnassa toimin nyt keskeisen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana. "Tavattavissa vaalien välilläkin" Yhteystiedot +358 50 5122270 pertti.salolainen (at)eduskunta.fi www.perttisalolainen.fi http://www.perttisalolainen.fi/fi/Puheenvuoroja%20ja%20kirjoituksia/Afganistan-esittelypuheenvuoro%208.4.2008/ Valtioneuvoston selvitys UTP 19/2007 vp Ulkoasiainvaliokunnan lausunto UaVL 1/2008 vp Valtioneuvoston selvitys Suomen tuesta Afganistanin vakauttamiselle Keskustelu / Ulkoasiainvaliokunnan lausunnon esittelypuheenvuoro 8.4.2008: Herra puhemies! Kysymyksessä on siis Suomen tuki Afganistanin vakauttamiselle. Valtioneuvoston selvitys kartoittaa keinoja, joilla Suomi vahvistaa kokonaisvaltaista tukeaan Afganistanin vakauttamisessa. Ulkoasiainvaliokunnan pyynnöstä annettu selvitys on ensimmäinen laajamittainen, poikkihallinnollisena yhteistyönä laadittu selvitys Suomen toiminnasta yhdessä kriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön kohdemaassa. Olen vakuuttunut siitä, että selvityksen laatimisesta ovat hyötyneet eduskunnan ohella kriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön parissa päivittäin työskentelevät monet tahot. Afganistanin vakauttaminen on vuosien ellei vuosikymmenten haaste. Tämä todetaan painokkaasti UaV:n lausunnossa, ja se todettiin myös Naton Bukarestin huippukokouksen yhteydessä järjestetyssä laajassa Afganistan-kokouksessa, johon Isaf-operaatioon osallistuvien maiden ohella osallistuivat myös Afganistanin hallituksen, YK:n ja EU:n edustajat. Suomesta oli myöskin edustava delegaatio tasavallan presidentin johdolla. Ulkoasiainvaliokunnassa Afganistaniin sitoutumisen pitkäjänteisyydestä vallitsi laaja yksimielisyys. Samalla tavoin UaV totesi yksimielisesti Afganistanin kestävän vakauttamisen edellyttävän sovintoratkaisun etsimistä poliittisen dialogin keinoin kaikkien halukkaiden ryhmien kesken. UaV painotti, että kansainvälisen yhteistyön tulee voimakkaasti kannustaa Afganistanin hallitusta poliittisen vuoropuhelun tehostamiseen. Herra puhemies! Afganistanin valtio ja yhteiskuntarakenne on jo historiallisestikin ollut hauras ja kehittymätön. Vakauttamisen haasteet ovat tästäkin johtuen hyvin moninaiset. Tilannetta vaikeuttavat väkivallan jatkumisen ohella puutteet oikeusvaltiokehityksessä ja hyvän hallinnon rakentamisessa. Afganistanin tilanteen vakautuminen edellyttää UaV:n mielestä, että kansalaiset voivat nykyistä enemmän luottaa Afganistanin viranomaisten kykyyn toimia ihmisten elinolosuhteiden parantamiseksi. Huumetalouden edelleen erittäin vahva asema kyseenalaistaa myönteisen kehityksen taloudessa ja peruspalvelujen tuottamisessa. Tilanteen korjaaminen vaatii määrätietoista ja kokonaisvaltaista toimintaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Tervehdimme tyydytyksellä presidentti Halosen lausumaa Naton huippukokouksen yhteydessä, jonka mukaan Suomi aikoo jatkossa lisätä panostaan Afganistanin vakauttamisessa kehitysyhteistyön keinoin. Valtioneuvoston selvitykseen tätä lisäystä ei kuitenkaan ollut sisällytetty, joten tästä presidentin ilmoituksesta tarvitsemme tänne eduskuntaan lisätietoa. Ulkoasiainvaliokunta toteaa lausunnossaan, että Afganistanin vakauttamiseen tähtäävä toiminta muodostaa Suomen kriisinhallintaan osallistumisen ja kehitysyhteistyön selkeän painopistealueen. Valiokunta havaitsi kuitenkin asiantuntijakuulemisissaan, että Suomen kansallisessa toiminnassa on saman kaltaisia toiminnan suunnitteluun, koordinointiin ja seurantaan liittyviä puutteita, joita voidaan löytää myös kansainvälisen yhteisön toiminnasta. Ulkoasiainvaliokunnan mielestä valtioneuvoston tulisikin kiinnittää huomiota Suomen toiminnan suunnittelun, koordinoinnin ja toimeenpanon seurannan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen hallinnonalojen yhteistyön tehostamisen kautta. Tämä suositus ei koske pelkästään Suomen toimintaa Afganistanissa, vaan pitää paikkansa yleisemminkin kriisinhallinnassa ja kehitysyhteistyössä. Toimintaan osallistuvien tahojen monilukuisuudesta on aiheutunut, että toiminnan ohjaus on hajautunut useisiin ministeriöihin ja lukuisille eri yksiköille. Arvoisa herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunta katsoo lausunnossaan, että Suomen kriisinhallintatoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen edellyttää kansallisen kriisinhallintastrategian laatimista. Tulossa olevassa valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa tultaneen antamaan uusi periaatelinjaus kriisinhallintaan osallistumisen yleisestä tasosta. Tämän peruslinjauksen toimeenpano edellyttää kuitenkin tarkempaa poliittista ohjausta, joka voitaisiin sisällyttää mainittuun kriisinhallintastrategiaan, mitä esimerkiksi tulee toiminnan suunnittelun, koordinoinnin ja seurannan poikkihallinnollisten järjestelyjen kehittämiseen. Afganistanin osalta ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto laatii Afganistanin vakauttamistoimintaa ohjaamaan erityisen maakohtaisen toimintaohjelman. Lopuksi, herra puhemies, totean, että valiokunnan lausunto on yksimielinen. http://www.perttisalolainen.fi/fi/Curriculum/ CURRICULUM VITAE/2008 SALOLAINEN, Pertti Edvard Ministeri, suurlähettiläs synt. 19.10.1940, Helsinki puoliso: Anja Sonninen vuodesta 1964 (k. 17.2.2005) 2 lasta: Maarit, Markus KOULUTUS Ekonomi 1965 Kauppatieteiden maisteri 1969, Helsingin kauppakorkeakoulu AMMATTIKOKEMUS 1962-65 Yleisradion tv-uutisten lukija ja toimittaja 1965-66 Taloudellisten ohjelmien tuottaja 1966 British Broadcasting Corporation (BBC) toimittaja Lontoo 1966-69 Yleisradion Lontoon kirjeenvaihtaja 1970-87 Yleisradion hallintoneuvoston työjaoston jäsen 1969-89 Suomen Työnantajain Keskusliiton osastopäällikkö 1996-2004 Suurlähettiläs Lontoo KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT 1982-87 Parlamenttien välisen liiton (IPU) talouskomitean puheenjohtaja Pohjoismaiden neuvoston juridisen valiokunnan jäsen 1999 Puheenjohtaja IMO, 21. yleiskokous, Lontoo VALTAKUNNANPOLITIIKKA Valtioneuvosto 1991-95 Pääministerin sijainen 1987-95 Ulkomaankauppaministeri 1989-92 Integraationneuvottelukunnan puheenjohtaja 26.5.89-25.5.92 1988-94 EFTAn ministerineuvoston puheenjohtaja 1.1.-30.6.88, 31.7.-31.12.91, 1.1.-30.6.94 1990-93 ETA-neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtaja 26.1.90-31.12.93 1993-95 Suomen EU-neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtaja ja neuvotteleva ministeri 1987-95 GATT-Uruguayn kierroksen neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtaja Eduskunta 1970-96 ja 2007- Kansanedustaja 1970-75 Eduskunnan sosiaalivaliokunnan varapuheenjohtaja 1975-87 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen 1979-87 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja 1995-96 Suuren valiokunnan jäsen 1995-96 Ulkoasiainvaliokunnan jäsen 2007-     Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja KUNNALLISPOLITIIKKA 1972-84 Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen PUOLUEPOLIITTISET TEHTÄVÄT 1973-76 Kokoomuksen Helsingin piirin puheenjohtaja 1979 Kokoomuksen puoluehallituksen jäsen, talouspoliittisen toimikunnan jäsen 1991-94 Kokoomuksen puheenjohtaja 1995-96 Ulkopoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Tasavallan Presidentin valitsijamies 1978,-82 ja -88 LUOTTAMUSTOIMET 1979-91 Outokumpu Oy:n hallintoneuvoston työvaliokunnan jäsen 1980-91 Suomi-Salaman hallintoneuvoston jäsen 1995-2002 Finnairin hallintoneuvoston jäsen 2006-2009 WWF Hallintoneuvoston pj. 1972 Maailman Luonnon Säätiön (WWF) Suomen rahaston kunniaperustaja 1972-89 varapuheenjohtaja ja hallintoneuvoston jäsen Snellman Säätiö,hallitus Suomalais-Brittiläisen Kauppakamarin kunniapresidentti(Hon.president) Lontoon Taksimiesten freeman ja livery-man. TAIDENÄYTTELYT - Luontokuvia : Tampere, Savitaipale - “Kuvani luonnosta” : Helsinki (1995), Bonn, Berlin, Kuusamo, Turku (1996), Lontoo Barbican (1997), Edinburgh (1999), Lontoo (2000) KUNNIA- JA ANSIOMERKIT Ministeri 2004 Suomen Leijonan Ritarikunnan suurristi 1994 Pohjantähden Ritarikunnan suurristi (Ruotsi) 1996 Suurristit (Saksa, Itävalta, Unkari, Viro) Jaakko Honko mitali(Helsingin KKK) International Conservation Award (WWF) Suomen Luonnonsuojeluliiton kultainen ansiomerkki Lontoon Cityn vapaakansalaisuus 1998 KLUBIT: S.Klubi (Hki), Travellers (Lontoo ja Hki), Atheneum (Lontoo), Pörssiklubi, Rotary (Helsinki), Kauppakiltojen Klubi SOTILASARVO: majuri http://www.perttisalolainen.fi/fi/Puheenvuoroja%20ja%20kirjoituksia/NRF-esittelypuheenvuoro%2026.3.2008/ Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2008 vp Ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 1/2008 vp Valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkoja (NRF) täydentävään toimintaan Palautekeskustelu / Ulkoasiainvaliokunnan mietinnön esittelypuheenvuoro: Herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunta on käsitellyt Naton nopean toiminnan joukkoja koskevan selonteon ja valiokunta pitää luontevana, että Suomi osallistuu Nrf:ää täydentävään toimintaan, ja näin ollen puoltaa valtioneuvoston selonteon linjausta. Osallistuminen Naton nopean toiminnan joukkoihin palvelee Suomen kriisinhallintaosaamista hyvin monella tavalla. Täytyy muistaa, että kaikki sotilaallinen kriisinhallinta rakentuu Naton standardien varaan, myös EU:n nopean toiminnan joukot eli taisteluosastot. EU:n taisteluosastot tukeutuvat toiminnassaan Nrf:n standardeihin ja harjoittelevat myös Nrf:n harjoituksissa. Osallistuminen Nrf:ään on perusteltua, jotta Suomi kykenee jatkossakin toimimaan menestyksellisesti vaativissa kriisinhallintatehtävissä, kuten tähänkin asti. Tämän asian voi pelkistää siten, että menemällä Nrf:n toimintaan mukaan pysymme kriisinhallinnan osaavassa kärjessä. Jos olisimme jättäytyneet sen ulkopuolelle, olisimme jääneet tästä kärki- ja osaavasta joukosta. Osaaminen ei ole millään alalla mikään pysyvä olotila, vaan sitä pitää määrätietoisesti kehittää. Samalla pitää muistaa, että Suomi ja Ruotsi ovat yhdessä, monia vuosia, vaatineet kehittyneille rauhankumppaneille entistä pidemmälle meneviä yhteistyömuotoja ja tietojen vaihtoa. On haluttu Suomen ja Ruotsin kaltaisille maille tunnustettu asema kehittyneinä rauhankumppaneina. Tämä on nyt tarjolla Nrf:n muodossa. Olisi ollut siis epäjohdonmukaista jättää tarttumatta tähän mahdollisuuteen. Suomi ja Ruotsi ovat tottuneet toimimaan Naton suuntaan yksissä tuumin. Ruotsi ja Suomi ilmoittivat yhteisesti noin vuosi sitten, että harkitsemme osallistumista Nrf:ään myönteisessä valossa, ja valiokunnan ymmärryksen mukaan tarkoituksena on ollut edetäkin yksissä tuumin. Ulkoasiainvaliokunta pitää perusteltuna, että Suomi tekee nyt kuitenkin oman päätöksensä, kun Ruotsi ei tässä vaiheessa tätä päätöstä tee. Siis Suomi tekee päätöksen omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan Ruotsia odottamatta. Ei pidä unohtaa, että Naton kutsusta on kohta jo puolitoista vuotta. Ei ole siis asiassa puuttunut tuumausaikaa. Viimeisimpien tietojen mukaan Ruotsi on lykkäämässä omaa päätöstään. Se on valitettavaa varsinkin, kun hallitus ja me kaikki olemme korostaneet Ruotsin kanssa yhdessä tehtävää päätöstä. Tästä valiokuntakin joutuu toteamaan kriittisen arvionsa. Ei anna hyvää kuvaa valmistelustamme, että ensin korostamme yksituumaisuutta ja sitten päätöstä tehtäessä ei tunnettukaan riittävästi Ruotsin tahtotilaa eikä aikataulua eikä päätöksen sisältöä. No, eipä silti, joskus on hyvä, että Suomi vie ja Ruotsi vikisee. Arvoisa puhemies! On selvää, että osallistuminen Nrf:ään on osa Suomen Nato-suhteen kehittämistä. Valiokunta toteaa, että Suomen suhtautumista Nato-jäsenyyteen tämä päätös ei suinkaan miksikään muuta. Se ei avaa jäsenyyteen johtavia sen paremmin etu- kuin takaoviakaan. Nrf-päätös on looginen jatkumo Suomen kriisinhallinnassa ja Naton rauhankumppanina. Suomi on sitoutunut EU:n nopean toiminnan joukkoihin. Valiokunta korostaa, että on selvää, että EU:n jäsenenä tämä on ensisijainen velvoitteemme. Kumppanimaiden osallistuminen Nrf:ään on täydentävää eli Nrf:n toiminta ja liikkeellelähtö eivät voi Natonkaan mielestä olla kumppanimaista riippuvaisia. Tämä on olennainen ero EU:n taisteluosastoihin, joissa Suomenkin joukot muodostavat sellaisen olennaisen osion, jota ilman taisteluosasto ei kykene toimimaan. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että paineet osallistua Nrf:n operaatioihin ovat vähäisemmät siis tässä Nrf:ssä kuin olisi EU:n taisteluosastoissa. Hallitus on päättänyt, että Suomi ei tässä vaiheessa ole asettamassa sotilasosastoa Nrf:n valmiusvuoroon. Suomen on tarkoitus harkita osallistumista yksittäisiin Nrf-operaatioihin, mutta ei siis valmiuspäivystykseen. Tätä asiaa puitiin kovasti ulkoasiainvaliokunnassa. Toisaalta tämä linjaus jättää Suomelle vapaammat kädet - emme sido joukkoja päivystyksiin. Toisaalta monet asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että osallistumalla rotaatioon saisimme parhaat koulutushyödyt Nrf:ään osallistumisestamme. On joka tapauksessa selvää, että osallistuminen Nfr:ään edellyttää sitä, että meillä on osoittaa sen toimintaan sopivia joukkoja ja suorituskykyjä. Tämä työ on nyt meillä sisäisesti Suomessa edessä, tämän pohtiminen, mitä nämä joukot ja yksiköt voisivat olla. Tämä tällainen tilanne ei ole mikään seminaaripäivystys. On valiokunnan mielestä selvää, että Suomen pitää hakea Nrf-osallistumisesta parhaat käytännön hyödyt. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta halusi, että Nrf-päätös tuodaan koko eduskunnan käsiteltäväksi. On tärkeää, että tämä päätös on käsitelty eduskunnassa, ennen kuin sitä koskevat sitoumukset on tehty. On luontevaa, että tämä asia on käsitelty ennen Naton Bukarestin huippukokousta, koska siellä käytävissä keskusteluissa tämä linjaus on kuitenkin esillä, vaikka asia ei olekaan virallisesti siellä agendalla. Ulkoasiainvaliokunta pitää siis Nrf-osallistumispäätöstä perusteltuna ja odottaa, että hallitus hyödyntää tätä uutta mahdollisuutta mahdollisimman hyvin. http://www.perttisalolainen.fi/fi/Blogi/?id=15 Merenkulun hallinto Joulupukin maahan? Näihin aikoihin vuodesta alkaa kuulla ns. "Mätäkuun" juttuja. Tämäkään vuosi ei ole poikkeus. Suunnitteilla on nimittäin merenkulun hallinnon siirto Rovaniemelle. Ei riitä, että Lääkelaitoksen siirto Kuopioon oli jo riittävän typerää. Paitsi tietysti siltä kannalta, että saadaanhan takkuileva lentotoiminta toimivaksi kun virkamiehet sahaavat pienlentokenttien ja pääkaupungin välillä. Voisi mennä vielä pitemmälle ja hajasijoitetaan kuhunkin uhanalaiseen lentokohteeseen iso pääkaupunkiseudun yksikkö niin johan lentotoiminta alkaa kannattaa. Jokainen ymmärtää kuitenkin, että parannettu raideliikenne olisi monessa tapauksessa myös ekologisesti paras ratkaisu. Siihen tietenkin tulevaisuudessa on panostettava lisää. Nyt halutaan siis tehdä Lääkelaitostakin  mielettömämpi päätös. Onhan selvää että Rovaniemi on ihanteellinen paikka merenkulun hallinnolle sillä sijaitseehan se upean jokimaiseman varrella pitkällä sisämaassa, Joulupukin maassa. Ehkä Utsjoki olisi ollut vielä sopivampi? Maa-ja metsätalousministeriö voisi harkita Utsjokea? Poro-petoasiatkin hoituisivat lähempänä kohteitaan. Hajasijoittajien kunniaksi on sanottava että he ovat olleet varsin kekseliäitä. Kun hajasijoitus sai huonon kaiun alettiin puhua alueellistamisesta. Sillä tarkoitetaan todellisuudessa sitä, että pääkaupunkiseudulla hyvin toimivia virastoja ja laitoksia siirretään varsin mielivaltaisesti eri puolille maata. Työntekijöiden oikeusturvasta, perhetilanteesta ja asunnoista ei ole paljoa välitetty. Ei myöskään mahdollisen uuden henkilöstön pätevyydestä. Vakavasti puhuen nyt ollaan menemässä liian pitkälle eikä tämän hallituksen tule tehdä enää yhtään hajasijoituspäätöstä. Kysymys hajasijoituksesta kuuluu seuraavien vaalien asialistalle erityisesti pääkaupunkiseudulla ja koko Etelä-Suomessa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt että nämä "uudet työpaikat" tulevat äärettömän kalliiksi. Ruotsissa järkytyttiin kun laskettiin hajasijoituksen kustannuksia työpaikkaa kohti. On selvää että Suomessakin samalla rahalla saataisiin aikaan paljon uusia työpaikkoja jotka istuisivat myös paremmin paikkakunnan luontaisiin edellytyksiin.Tällaista alueiden kehitystä on voimakkaasti kannatettava ja tuettava. On tärkeätä kysyä että miksi siis hajasijoiitus on vain jatkunut? Se on jatkunut siksi, että Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on liian vähän ministereitä ja kansanedustajia, Helsingissäkin vain 10% kansanedustajien määrästä. Puoluekannasta riippumatta alueiden ministerit ja kansanedustajat ajavat oman alueensa etua myös hajasijoituksessa. Heidän on varsin helppo löytää yhteisymmärrys ja yhdistää voimansa "tuo sulle ja tuo mulle" -pohjalta. Nyt on siis pidettävä huolta siitä että merenkulun hallinto säilyy siellä missä on merenkulun painopiste. Tämä piste ei ole Joulupukinmaassa Rovaniemellä.           http://www.perttisalolainen.fi/fi/Blogi/?id=14 Viime viikkoina olemme voineet seurata kirjoittelua ja kaavoitusta Töölönlahden ja siihen liittyvän puiston tulevaisuudesta. Suunnitelmat herättävät monia kysymyksiä. Riittävää keskustelua ei ole käyty esimerkiksi radanvarteen tulevan massiivisen rakennusrivistön muodosta. Lähempi tarkastelu osoittaa, että tarkoituksena on kaapata E-kirjaimen muotoisilla rakennuksilla suuret alueet yleiseksi puistoksi sopivasta alueesta rakennettavien talojen pihoiksi. Alkuperäisenä tarkoituksena on ilmeisesti ollut vain ”peittää” radanvarren näkyminen puistoon. Nyt näyttäisi toteutuvan yleisen puiston voimakas supistuminen. Radanvarren peittämiseen ei todellakaan tarvita E-kirjaimen muotoisia rakennuksia. Lisäksi on ollut suunnitelmissa rakentaa kanava-allas puiston keskelle. Tällainen ”betoninen kylpyamme” yhdessä E-kirjaimen muotoisten rakennusten kanssa jättäisi varsinaiselle puistolle erittäin vähän tilaa. Helsinkiläiset ja erityisesti töölöläiset eivät siis suinkaan saisi vehreätä Mini Central Parkia vaan raskaasti rakennetun alueen keskelle hieman puistoakin jonka kanava hatkaisee. Vastikään on inventoitu Töölönlahden luonto, sen eläimet ja kasvit. Tulos oli hämmästyttävä sillä alueella on satoja lajeja, osa melko harvinaisiakin. Kalastossa olivat hyvin edustettuna kaikki yleisimmät kalalajimme mutta myös esimerkiksi meritaimen. Töölönlahden ruovikko ja erityisesti eteläosan ruovikko on linnuille hienoa suoja-aluetta ja luo ulkoilijoille ja lenkkeilijöille miellyttävän luonnonmukaisen ympäristön. Jokainen voi kuvitella mielessään mitä tapahtuu kun alueelta aletaan vetää betonista kanavaa puiston keskelle. Olen aivan varma että jos suunniteltu puistoalue olisi kunnostettu jo vuosia sitten laajaksi luonnonmukaiseksi puistoksi syntyisi kansalaisliike sen näin rajusta muuttamisesta. Ilmeisesti juuri siksi alue on saanutkin olla osittain raiskiona. Nyt on viimeinen hetki reagoida suunnitelmiin. Ilmeisesti kaupunginosayhdistykset ja kaupunginvaltuutetut ovat valveilla ja reagoivat ennenkuin on liian myöhäistä. Me töölöläiset emme halua mitään arkkitehtoonista betonista taidonnäytettä, vaan mahdollisimman luonnonmukaisen ja laajan puiston. http://www.perttisalolainen.fi/fi/Blogi/?id=13 Suomi on edelleen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa vaikka orastavaa valoa talouden toipumisesta onkin jo näkyvissä. Työttömien määrä on varsin korkea. Vanhustenhoidon heikko tilanne on edelleen tosiasia. Energiakysymykset odottavat ratkaisuaan ja teollisuutemme pohja on osittain murenemassa. Suomalaista alkuperäisluontoa ollaan tuhoamassa oikein olan takaa. Ongelmien luetteloimista voisi jatkaa pitkään. En sitä kuitenkaan tee, vaikka juuri näistä yhteiskuntamme suurista ja ratkaisevista kysymyksistä tulisi käydä jatkuvaa keskustelua ratkaisuja etsien. Mutta mistä sitten lehdistössä, radiossa ja televisiossa eniten keskustellaan joka päivä kissankorkuisin kirjaimin ja mikrofonin täydeltä? Tietenkin maahanmuuttajista, homoudesta, pedofiileistä ja naispappeudesta, erityisesti! Näistä asioista keskusteleminen on suurta muotia ja voisi kuvitella että ne ovat yhteiskuntamme ydinkysymyksiä. Ne ovatkin sinänsä tärkeitä asioita ja näyttää jopa siltä, että esimerkiksi maahanmuuttaja- ja pakolaisasiat tulevat olemaan vuoden kuluttua pidettävien eduskuntavaalien keskeisimpiä teemoja. Olen alkanut ajatella, että onko tässä menossa jonkinlainen salaliitto, jossa todella suuret asiat halutaan painaa taka-alalle. Olenkin alkanut tarkkailla tiedostusvälineitä tästä näkökulmasta ja todennut, että tällaiset teemat ovat suorastaan kohtuuttomasti keskustelun keskipisteessä. Ei mene yhtään päivää lehden parissa tai radion ja television seuraamisessa, etteivät nämä asiat hyökkää päälle. Erittäin muodikasta näyttää olevan maahanmuuttajien haastatteleminen. Yleisöpalautteesta päätellen tämä tuntuu ärsyttävän monia. Niiltä ei välty edes viihdeohjelmissa. Yleensä on pelin henkenä, että suomalaisen valtaväestön täytyy hyväksyä tai ainakin ymmärtää muitta mutkitta kaikki erikoisuudet. http://www.perttisalolainen.fi/fi/Blogi/?id=12 Lupamaksupinnareita 250.000 Aika harvoin on Suomessa mitään asiaa hoidettu niin huonosti kuin Yleisradion rahoituspohjaa viime vuosina ja varsinkin viime kuukausina. Yleisradion kannalta tämä on epäoikeudenmukaista,sillä se toimii jopa kansainvälisesti arvioiden varsin hyvin kansakunnan pulssina ja kaikupohjana. Se on eräänlainen pienen maan BBC. Nykyinen tilanne Yleisradion rahoituksessa on kestämätön, sillä TV-luvan maksajien määrä on laskenut vuodesta 2007 noin 90.000 ja vähennys on joka vuosi lähemmäs 20.000. Mitä tämä sitten merkitsee? Se merkitsee sitä, että 1,9 miljoonaa kotitaloutta on joutunut ja joutuu maksamaan enemmän, koska noin 250.000 taloutta pinnaa lupamaksun maksamisessa. Yleisradion toimintaan tarvitaan Yleisradion hallituksen puheenjohtajan Kari Neilimon mukaan rahaa ohjelmien pyörittämiseen ja tekniikkaan 480 miljoonaa euroa vuodessa. Kysymys on siis siitä miten se kerätään. Kaikki näytti verraten hyvältä kun ns. Lintilän toimikunta toi yksimielisen esityksensä yleisradiomaksuksi. Sehän olisi merkinnyt tuntuvaa lupamaksun halpenemista sieltä 230 euron tasolta selvästi alla 200 euron tasolle, koska maksupohja olisi laajentunut ja myös osa pinnareista olisi saatu maksumiehiksi. Tästä nousi kuitenkin valtava meteli, jossa äänessä olivat paljolti ne jotka eivät tähänkään asti ole lupamaksua maksaneet.Jos hallitus olisi tuonut tämän poliittisten ryhmien yksimielisesti hyväksymän esityksen välittömästi eduskuntaan se olisi jo käsitelty ja hyväksytty. Näin ei käynyt ja siitä asti on asioita sotkettu oikein kunnolla. Ehkä tässä olisi tutkivalla journalismilla paikkansa? Kun eduskuntaryhmien johdot olivat sananmukaisesti sormi suussa päätettiin koko asia siirtää seuraavien vaalien taakse. Tämä on Yleisradion kannalta tietenkin surullista sillä vuoden 2011 eduskuntavaalien eräs keskeisin teema tulee olemaan Yleisradion rahoitus ja puolueet tulevat kilpailemaan siitä kuka esittää pienimmän rahoitusmallin. Erilaisista malleista voi sanoa,että ihannemallia ei ole olemassakaan. Budjetin kautta tapahtuvaa rahoitusta on pidetty huonona, sillä se tekee Yleisradion riippuvaiseksi kustakin hallituksesta. Jos ohjelmat eivät miellytä, ei anneta rahaa. Lisäksi esimerkiksi 2 hengen keskituloinen talous maksaisi tuloverona yhteensä paljon enemmän kuin lupamaksuna nyt. Nykyisessä lupamaksumallissa ovat ongelmana pinnarit, jotka siirtävät maksun tunnollisille maksajille. Lintilän yleisradiomaksumallissa nykyinen lupamaksu laskisi selvästi, koska maksupohja lavenisi. Itse pidän välttämättömänä, että Yleisradion lupamaksuasia otetaan vielä ennen vaaleja päätettäväksi sillä vaaleissa asiassa tapahtuu vain vahinkoja. Lopuksi, olipa maksumalli mikä tahansa, se on tehtävä sellaiseksi etteivät poliitikot pääse rahoituksella painostamaan Yleisradiota.       http://www.perttisalolainen.fi/fi/Blogi/?id=11 Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä kansallispuistoja koskevan lain muuttaminen. Tämä johtuu siitä, että ympäristöministeri Paula Lehtomäki haluaa antaa yksityiselle matkailuyrittäjälle oikeuden rakentaa Pallaksen kansallispuistoon suuren hotellin. Tämä ehdotus on ollut suuri järkytys maamme luonnonsuojeluväelle ja kaikille luonnonsuojelujärjestöille. Ne ovat yhdessä esittäneet voimakkaan vastalauseen ja vaatineet lakiehdotuksen vetämistä pois. On järjetöntä, että tällainen suurhotelli voidaan rakentaa erääseen maamme hienoimpaan ja herkästi haavoittuvaan kansallismaisemaan joka on jo nyt kulunut pelkästä tavanomaisesta retkeilykäytöstä. Alueella on tarkoitus myös lisätä laskettelumahdollisuuksia hotelliin liittyen. Luonnonsuojelujärjestöt ovat myös huolissaan siitä, että näin synnytetään ennakkotapaus, joka voi johtaa rakentamiseen muissakin kansallispuistoissa. On nimittäin tiedossa, että muuallakin haluttaisiin rakentaa kansallispuistojen sisään, mutta hankkeista on luovuttu, kun se ei ole ollut mahdollista. Tähän asti Pallaksella on ollut pieni mutta viehättävä retkeilymajatyyppinen rakennus, jonka on annettu pahoin rapistua. Tämä rakennus on ollut retkeilijöiden tukikohtana ja soveltunut hyvin tarkoitukseensa. Nyt on siis suunnitteilla suurhotelli kansallispuistoon. Suuri hotelli, jonne aiotaan hankkia vaativia ulkomaalaisia turisteja tarvitsee myös huomattavia ohjelmapalveluita, jotka kuluttavat luontoa entistä pahemmin ja aiheuttavat monenlaista häiriötä herkkään ekosysteemiin. Eivät varakkaat ulkomaalaiset tule hotelliin vain istumaan hotellihuoneeseensa ja nauttimaan upeista maisemista. Oleellista on, ettei hotelli ole lainkaan tarpeen, sillä lähistöllä on samalla yrittäjällä Oloksella jo hieno hiihtokeskus. Jos lisäkapasiteettia tarvitaan, sitä voidaan erittäin hyvin rakentaa Olokselle tai Pallaksen kansallispuiston ulkopuolelle. On sinänsä harmillista, että kyseessä on muuten hyvä yrittäjä, joka on aikaansaanut Lappiin paljon työpaikkoja ja hyvää matkailutoimintaa. Hanke on herättänyt arvostelua myös alueen muiden matkailuyrittäjien taholta sillä he kysyvät miten on mahdollista, että joku saa ylipäätään rakentaa kansallispuistoon ja vieläpä ilman minkäänlaista kilpailua. Parin lähiviikon aikana eduskunnan ympäristövaliokunta kuuntelee asiantuntijoita ja tekee sitten päätöksensä. On jo nyt tiedossa, että hanketta tullaan voimakkaasti vastustamaan. Oma kantani hankkeeseen on ollut alusta lähtien selvä. Vaikka hallituspuolueiden kansanedustajat yleensä äänestävät hallituksen esitysten puolesta niin nyt on esillä sellainen omantunnonkysymys, jossa on vedettävä raja. Tulen äänestämään ratkaisevassa käsittelyssä hallituksen esitystä vastaan ja Pallaksen alkuperäisluonnon suojelun puolesta.