Merenkulun hallinto Joulupukin maahan?

Näihin aikoihin vuodesta alkaa kuulla ns. "Mätäkuun" juttuja. Tämäkään vuosi ei ole poikkeus. Suunnitteilla on nimittäin merenkulun hallinnon siirto Rovaniemelle. Ei riitä, että Lääkelaitoksen siirto Kuopioon oli jo riittävän typerää. Paitsi tietysti siltä kannalta, että saadaanhan takkuileva lentotoiminta toimivaksi kun virkamiehet sahaavat pienlentokenttien ja pääkaupungin välillä. Voisi mennä vielä pitemmälle ja hajasijoitetaan kuhunkin uhanalaiseen lentokohteeseen iso pääkaupunkiseudun yksikkö niin johan lentotoiminta alkaa kannattaa. Jokainen ymmärtää kuitenkin, että parannettu raideliikenne olisi monessa tapauksessa myös ekologisesti paras ratkaisu.

Siihen tietenkin tulevaisuudessa on panostettava lisää.

Nyt halutaan siis tehdä Lääkelaitostakin  mielettömämpi päätös. Onhan selvää että Rovaniemi on ihanteellinen paikka merenkulun hallinnolle sillä sijaitseehan se upean jokimaiseman varrella pitkällä sisämaassa, Joulupukin maassa. Ehkä Utsjoki olisi ollut vielä sopivampi? Maa-ja metsätalousministeriö voisi harkita Utsjokea? Poro-petoasiatkin hoituisivat lähempänä kohteitaan.

Hajasijoittajien kunniaksi on sanottava että he ovat olleet varsin kekseliäitä. Kun hajasijoitus sai huonon kaiun alettiin puhua alueellistamisesta. Sillä tarkoitetaan todellisuudessa sitä, että pääkaupunkiseudulla hyvin toimivia virastoja ja laitoksia siirretään varsin mielivaltaisesti eri puolille maata. Työntekijöiden oikeusturvasta, perhetilanteesta ja asunnoista ei ole paljoa välitetty. Ei myöskään mahdollisen uuden henkilöstön pätevyydestä.

Vakavasti puhuen nyt ollaan menemässä liian pitkälle eikä tämän hallituksen tule tehdä enää yhtään hajasijoituspäätöstä. Kysymys hajasijoituksesta kuuluu seuraavien vaalien asialistalle erityisesti pääkaupunkiseudulla ja koko Etelä-Suomessa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt että nämä "uudet työpaikat" tulevat äärettömän kalliiksi. Ruotsissa järkytyttiin kun laskettiin hajasijoituksen kustannuksia työpaikkaa kohti. On selvää että Suomessakin samalla rahalla saataisiin aikaan paljon uusia työpaikkoja jotka istuisivat myös paremmin paikkakunnan luontaisiin edellytyksiin.Tällaista alueiden kehitystä on voimakkaasti kannatettava ja tuettava.

On tärkeätä kysyä että miksi siis hajasijoiitus on vain jatkunut? Se on jatkunut siksi, että Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on liian vähän ministereitä ja kansanedustajia, Helsingissäkin vain 10% kansanedustajien määrästä. Puoluekannasta riippumatta alueiden ministerit ja kansanedustajat ajavat oman alueensa etua myös hajasijoituksessa. Heidän on varsin helppo löytää yhteisymmärrys ja yhdistää voimansa "tuo sulle ja tuo mulle" -pohjalta.

Nyt on siis pidettävä huolta siitä että merenkulun hallinto säilyy siellä missä on merenkulun painopiste. Tämä piste ei ole Joulupukinmaassa Rovaniemellä.

Viime viikkoina olemme voineet seurata kirjoittelua ja kaavoitusta Töölönlahden ja siihen liittyvän puiston tulevaisuudesta. Suunnitelmat herättävät monia kysymyksiä. Riittävää keskustelua ei ole käyty esimerkiksi radanvarteen tulevan massiivisen rakennusrivistön muodosta. Lähempi tarkastelu osoittaa, että tarkoituksena on kaapata E-kirjaimen muotoisilla rakennuksilla suuret alueet yleiseksi puistoksi sopivasta alueesta rakennettavien talojen pihoiksi. Alkuperäisenä tarkoituksena on ilmeisesti ollut vain ”peittää” radanvarren näkyminen puistoon. Nyt näyttäisi toteutuvan yleisen puiston voimakas supistuminen.

Radanvarren peittämiseen ei todellakaan tarvita E-kirjaimen muotoisia rakennuksia.

Lisäksi on ollut suunnitelmissa rakentaa kanava-allas puiston keskelle. Tällainen ”betoninen kylpyamme” yhdessä E-kirjaimen muotoisten rakennusten kanssa jättäisi varsinaiselle puistolle erittäin vähän tilaa. Helsinkiläiset ja erityisesti töölöläiset eivät siis suinkaan saisi vehreätä Mini Central Parkia vaan raskaasti rakennetun alueen keskelle hieman puistoakin jonka kanava hatkaisee.

Vastikään on inventoitu Töölönlahden luonto, sen eläimet ja kasvit. Tulos oli hämmästyttävä sillä alueella on satoja lajeja, osa melko harvinaisiakin. Kalastossa olivat hyvin edustettuna kaikki yleisimmät kalalajimme mutta myös esimerkiksi meritaimen. Töölönlahden ruovikko ja erityisesti eteläosan ruovikko on linnuille hienoa suoja-aluetta ja luo ulkoilijoille ja lenkkeilijöille miellyttävän luonnonmukaisen ympäristön. Jokainen voi kuvitella mielessään mitä tapahtuu kun alueelta aletaan vetää betonista kanavaa puiston keskelle. Olen aivan varma että jos suunniteltu puistoalue olisi kunnostettu jo vuosia sitten laajaksi luonnonmukaiseksi puistoksi syntyisi kansalaisliike sen näin rajusta muuttamisesta. Ilmeisesti juuri siksi alue on saanutkin olla osittain raiskiona.

Nyt on viimeinen hetki reagoida suunnitelmiin. Ilmeisesti kaupunginosayhdistykset ja kaupunginvaltuutetut ovat valveilla ja reagoivat ennenkuin on liian myöhäistä. Me töölöläiset emme halua mitään arkkitehtoonista betonista taidonnäytettä, vaan mahdollisimman luonnonmukaisen ja laajan puiston.

Suomi on edelleen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa vaikka orastavaa valoa talouden toipumisesta onkin jo näkyvissä. Työttömien määrä on varsin korkea. Vanhustenhoidon heikko tilanne on edelleen tosiasia. Energiakysymykset odottavat ratkaisuaan ja teollisuutemme pohja on osittain murenemassa. Suomalaista alkuperäisluontoa ollaan tuhoamassa oikein olan takaa. Ongelmien luetteloimista voisi jatkaa pitkään. En sitä kuitenkaan tee, vaikka juuri näistä yhteiskuntamme suurista ja ratkaisevista kysymyksistä tulisi käydä jatkuvaa keskustelua ratkaisuja etsien.

Mutta mistä sitten lehdistössä, radiossa ja televisiossa eniten keskustellaan joka päivä kissankorkuisin kirjaimin ja mikrofonin täydeltä? Tietenkin maahanmuuttajista, homoudesta, pedofiileistä ja naispappeudesta, erityisesti! Näistä asioista keskusteleminen on suurta muotia ja voisi kuvitella että ne ovat yhteiskuntamme ydinkysymyksiä. Ne ovatkin sinänsä tärkeitä asioita ja näyttää jopa siltä, että esimerkiksi maahanmuuttaja- ja pakolaisasiat tulevat olemaan vuoden kuluttua pidettävien eduskuntavaalien keskeisimpiä teemoja. Olen alkanut ajatella, että onko tässä menossa jonkinlainen salaliitto, jossa todella suuret asiat halutaan painaa taka-alalle.

Olenkin alkanut tarkkailla tiedostusvälineitä tästä näkökulmasta ja todennut, että tällaiset teemat ovat suorastaan kohtuuttomasti keskustelun keskipisteessä. Ei mene yhtään päivää lehden parissa tai radion ja television seuraamisessa, etteivät nämä asiat hyökkää päälle. Erittäin muodikasta näyttää olevan maahanmuuttajien haastatteleminen. Yleisöpalautteesta päätellen tämä tuntuu ärsyttävän monia. Niiltä ei välty edes viihdeohjelmissa. Yleensä on pelin henkenä, että suomalaisen valtaväestön täytyy hyväksyä tai ainakin ymmärtää muitta mutkitta kaikki erikoisuudet.

Lupamaksupinnareita 250.000

Aika harvoin on Suomessa mitään asiaa hoidettu niin huonosti kuin Yleisradion rahoituspohjaa viime vuosina ja varsinkin viime kuukausina. Yleisradion kannalta tämä on epäoikeudenmukaista,sillä se toimii jopa kansainvälisesti arvioiden varsin hyvin kansakunnan pulssina ja kaikupohjana. Se on eräänlainen pienen maan BBC.

Nykyinen tilanne Yleisradion rahoituksessa on kestämätön, sillä TV-luvan maksajien määrä on laskenut vuodesta 2007 noin 90.000 ja vähennys on joka vuosi lähemmäs 20.000. Mitä tämä sitten merkitsee? Se merkitsee sitä, että 1,9 miljoonaa kotitaloutta on joutunut ja joutuu maksamaan enemmän, koska noin 250.000 taloutta pinnaa lupamaksun maksamisessa. Yleisradion toimintaan tarvitaan Yleisradion hallituksen puheenjohtajan Kari Neilimon mukaan rahaa ohjelmien pyörittämiseen ja tekniikkaan 480 miljoonaa euroa vuodessa.

Kysymys on siis siitä miten se kerätään.

Kaikki näytti verraten hyvältä kun ns. Lintilän toimikunta toi yksimielisen esityksensä yleisradiomaksuksi. Sehän olisi merkinnyt tuntuvaa lupamaksun halpenemista sieltä 230 euron tasolta selvästi alla 200 euron tasolle, koska maksupohja olisi laajentunut ja myös osa pinnareista olisi saatu maksumiehiksi. Tästä nousi kuitenkin valtava meteli, jossa äänessä olivat paljolti ne jotka eivät tähänkään asti ole lupamaksua maksaneet.Jos hallitus olisi tuonut tämän poliittisten ryhmien yksimielisesti hyväksymän esityksen välittömästi eduskuntaan se olisi jo käsitelty ja hyväksytty. Näin ei käynyt ja siitä asti on asioita sotkettu oikein kunnolla. Ehkä tässä olisi tutkivalla journalismilla paikkansa?

Kun eduskuntaryhmien johdot olivat sananmukaisesti sormi suussa päätettiin koko asia siirtää seuraavien vaalien taakse. Tämä on Yleisradion kannalta tietenkin surullista sillä vuoden 2011 eduskuntavaalien eräs keskeisin teema tulee olemaan Yleisradion rahoitus ja puolueet tulevat kilpailemaan siitä kuka esittää pienimmän rahoitusmallin.

Erilaisista malleista voi sanoa,että ihannemallia ei ole olemassakaan. Budjetin kautta tapahtuvaa rahoitusta on pidetty huonona, sillä se tekee Yleisradion riippuvaiseksi kustakin hallituksesta. Jos ohjelmat eivät miellytä, ei anneta rahaa. Lisäksi esimerkiksi 2 hengen keskituloinen talous maksaisi tuloverona yhteensä paljon enemmän kuin lupamaksuna nyt. Nykyisessä lupamaksumallissa ovat ongelmana pinnarit, jotka siirtävät maksun tunnollisille maksajille. Lintilän yleisradiomaksumallissa nykyinen lupamaksu laskisi selvästi, koska maksupohja lavenisi.

Itse pidän välttämättömänä, että Yleisradion lupamaksuasia otetaan vielä ennen vaaleja päätettäväksi sillä vaaleissa asiassa tapahtuu vain vahinkoja.

Lopuksi, olipa maksumalli mikä tahansa, se on tehtävä sellaiseksi etteivät poliitikot pääse rahoituksella painostamaan Yleisradiota.

Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä kansallispuistoja koskevan lain muuttaminen. Tämä johtuu siitä, että ympäristöministeri Paula Lehtomäki haluaa antaa yksityiselle matkailuyrittäjälle oikeuden rakentaa Pallaksen kansallispuistoon suuren hotellin. Tämä ehdotus on ollut suuri järkytys maamme luonnonsuojeluväelle ja kaikille luonnonsuojelujärjestöille. Ne ovat yhdessä esittäneet voimakkaan vastalauseen ja vaatineet lakiehdotuksen vetämistä pois. On järjetöntä, että tällainen suurhotelli voidaan rakentaa erääseen maamme hienoimpaan ja herkästi haavoittuvaan kansallismaisemaan joka on jo nyt kulunut pelkästä tavanomaisesta retkeilykäytöstä. Alueella on tarkoitus myös lisätä laskettelumahdollisuuksia hotelliin liittyen. Luonnonsuojelujärjestöt ovat myös huolissaan siitä, että näin synnytetään ennakkotapaus, joka voi johtaa rakentamiseen muissakin kansallispuistoissa. On nimittäin tiedossa, että muuallakin haluttaisiin rakentaa kansallispuistojen sisään, mutta hankkeista on luovuttu, kun se ei ole ollut mahdollista.

Tähän asti Pallaksella on ollut pieni mutta viehättävä retkeilymajatyyppinen rakennus, jonka on annettu pahoin rapistua. Tämä rakennus on ollut retkeilijöiden tukikohtana ja soveltunut hyvin tarkoitukseensa. Nyt on siis suunnitteilla suurhotelli kansallispuistoon. Suuri hotelli, jonne aiotaan hankkia vaativia ulkomaalaisia turisteja tarvitsee myös huomattavia ohjelmapalveluita, jotka kuluttavat luontoa entistä pahemmin ja aiheuttavat monenlaista häiriötä herkkään ekosysteemiin. Eivät varakkaat ulkomaalaiset tule hotelliin vain istumaan hotellihuoneeseensa ja nauttimaan upeista maisemista.

Oleellista on, ettei hotelli ole lainkaan tarpeen, sillä lähistöllä on samalla yrittäjällä Oloksella jo hieno hiihtokeskus. Jos lisäkapasiteettia tarvitaan, sitä voidaan erittäin hyvin rakentaa Olokselle tai Pallaksen kansallispuiston ulkopuolelle. On sinänsä harmillista, että kyseessä on muuten hyvä yrittäjä, joka on aikaansaanut Lappiin paljon työpaikkoja ja hyvää matkailutoimintaa. Hanke on herättänyt arvostelua myös alueen muiden matkailuyrittäjien taholta sillä he kysyvät miten on mahdollista, että joku saa ylipäätään rakentaa kansallispuistoon ja vieläpä ilman minkäänlaista kilpailua.

Parin lähiviikon aikana eduskunnan ympäristövaliokunta kuuntelee asiantuntijoita ja tekee sitten päätöksensä. On jo nyt tiedossa, että hanketta tullaan voimakkaasti vastustamaan. Oma kantani hankkeeseen on ollut alusta lähtien selvä. Vaikka hallituspuolueiden kansanedustajat yleensä äänestävät hallituksen esitysten puolesta niin nyt on esillä sellainen omantunnonkysymys, jossa on vedettävä raja. Tulen äänestämään ratkaisevassa käsittelyssä hallituksen esitystä vastaan ja Pallaksen alkuperäisluonnon suojelun puolesta.